VALOA PIMEYTEEN

Se on päivä lyhentynyt jo ihan huomattavasti. Valoja saa räpsiä päälle jo iltapäivän tunteina, että näkee eteensä.

Meikäläisen työhuone oli vielä vailla kattovalaisinta ja sellanenhan sitten oli pakko tuunata.
Meillä on killunut keittiön katossa tämä vihreäksi maalattu retrohelmi...aina... Ihan meikäläisen lapsuudesta asti. Alunperin tämä yksilö on ollut se paloautonpunainen.

Pientä värkkäilyä tällekin halusin ja se tarkoitti tälläkertaa valkoista maalipintaa. Niin ja pientä bling blingiä vanhan kattokruunun helyillä. Tykkään, et siitä tuli just mun makuun täydellinen. 

Sitte on tehty vähän takkihommia. Jos ootte joskus kattonut niitä edellisiä takkeja kun oon väsännyt, niin samaa mallia on jälleesti koottu kasaan.
Ensin valmistui ihanista ihanimman retroruusukankaan takki.

Tämä kangas on melkosen vahvaa vanhaa verhoa. Kuosi on kyllä niin ihana <3
Ihan kaikki osat tulivat tähän takkiin kierrätystavarasta...nauhoja ja nippeleitä myöten.

Vuorikangas on myös verhoa.

... Tiiättekö kun joskus tulee niitä hetkiä, että on parempi pitää tauko. Mulla se ilmeni siinä kohtaa, kun kolmas neula napsahti peräjälkeen poikki. No... Pari kuppia kahvia välillä, vahvempaa neulaa masiinaan ja taas mennään.

 Ja siinä hän on valmiina. Koko on tällä takilla 42/44... Lähempänä tuota 44 taitaa olla :)

Simppeliin malliin kun tekee, niin pääsee nämä upeat kuosit oikeuksiinsa.
Samalla kaavalla värkkäilin myös ystävälle takin.

Sellasta...

Sitä alkaa kaipaileen taas pientä kranssienvärkkäily hetkeä kaiken kangastelun lomassa :) se tarkottaa ennakkovalmisteluna käpyretkeä metsään...

Ei ole muuten syksysen metsän voittanutta paikkaa <3

Ihanaa viikonloppua kaikille <3

-Johanna-

Koleen kaunista

Ihana, rakas, kaunis syksy on saapunut <3 tänä aamuna kuljettiin Lasse hurtan kanssa ihastelemassa yöllä hyhmään vetäneitä luonnonihmeitä...on se kaunista ja tuoksu taivaallinen. 

Tässä on ollut ihan käsittämätöntä kohinaa, kun on ollut opiskelun, töiden ja vielä näitten omien käsityöräpellysten yhteensovittamisen kanssa aika melkosen kortilla...niin ja tämä perhe-elämäkin vaatii tottakai osansa. Mutta jotain on kuitenkin tullut valmiiksi asti...

Nipsupussukoita tuli taas vähän häärättyä. Näitä kännykän ja muun pikkusälän mentäviä kokoja on paljon kyselty. Näihin kokeilin vetskarisysteemillä pikkutaskua kylkeen, johon ois kiva vaikka avaimet kätkeä, etteivät sen luurin kanssa kolise yhteen siellä pussin pohjalla.

Tämmösiä... Siinä on paloteltu vanhoja verhoja, tyynynpäälistä...mitä kaikkea... Olkahihnat on ohutta nyöriä, jotka on myös kierrätysmatskua, mikä mistäkin löytynyt :)

Pari pitsekoristeistakin versiota oli pakko kokeilla kun nuo ihanat pienet pyöreät pitsiaarteet eksyi käteen jostain. Näissä ei mitään hihnasysteemiä olekaan. 

 Noinikkään... 

Syksyn saapumisen myötä meillä kissatkin on asettuneet hiukan aktiivisemmin sisätiloihin. Sen on saanut tuta myös Lasse, joka on menettänyt oman petinsä Paavon uljaalle olemukselle. No... Meneehän se näinkin :D 

Mukavaa loppuviikkoa... Kiva kun poikkesit <3

-Johanna-