UKKOKALENTERI

Se rupee oleen liki toi joulukuun alku ja joulukalenterien avausta odottaa sormet syyhyten pienet ja vähän isommatkin tyypit. Meikäläiselläkin on edelleen joulukalenteri, vaikka oon jo 34v....vai vasta 34v. miten se kuuluu sanoa ;-) armas puolisoni tuo sen joka vuosi aina pyytämättä. Siinä ihan perus euron suklaakalenterissa on ihan oma taikansa kun sen on saanu toiselta <3

Joo... Jos joku muistaa viime vuonna värkkäilemäni tulitikkuaskikalenterit, niin tänä vuonnakin värkkäsin yhden kalenterin. Tämä tosin tehtiin nyt ihan muista materiaaleista. Katotaas mitä siitä tuli...

Luukkujen pohjaksi puolitin vessapaperirullia.

Rullat liimailin kahteen pyöreään muotoon, joihin tuli yhteensä 22 puolikasta. 

 Rullien päälle liimasin lahjoituksena saamastani nahkasuirosta "saranat" luukkuja varten. 

Rullapyörylät päälystin valkoisella nahkavyöllä, joka myös lahjoituksena saatua jämätavaraa. Tästä samasta paksusta nahasta leikkasin myös luukut. Taustaksi leikkasin pakkauspahvia.

Luukut kuumaliimalla "saranoihin" ja numerotarrat paikoilleen. 

...Näi... eiks näytä vähän lumiukolta?

Tää ukko tarttee pipon. Semmonen synty edellisen jouluviiriprojektin jäljiltä jääneestä villapaidan hiasta. Vähän vaan taittelua ja kuumaliimaa...valmis.

Vanhasta villakangastakista vielä vanttuut.

Ja jos joku ehti ihmetellä miksi luukkuja tuli vaan 22, niin loput luukut tulevat vähän eri paikkaan. Tämä lumiukko syntyi vanhasta kissojen maitopullosta, johon liimailin rekvisiittaa :-)  ja yksi luukuista piilottelee tässä. 

...Nimittäin hatussa :-) hattu valmistui myös paperirullan puolikkaasta ja kangasteipistä, lieri ja luukku nahkaa. 

Viimonen H-hetken luukku vaatiikin vähän isomman purnukan, joten se tehtiin lastenruokapurkista. pintaan vihreä maali ja sipaus glitteriä.

...Ympärille ruutunauha ja korkkiin numero. VALMIS.

Rullien välit täytin huovutusvillalla. Koko viritys on liimattu valkoiselle laudanpätkälle. 

Lopuksi vielä villaa laudan päälle ja pieni omppu koristeeksi. 

Näin on näperretty taas vähän erilainen kalenteri kasaan :-) ei tullu mikään äijäkalenteri, mut ukkokalenteri kumminkin :-) 

Ihanan leppoisaa viikkoa, halatkaa toisianne, ja unohtakaa kaikki rasittavat tyypit...niin mekin Lasse-labbiksen kanssa tehdään <3 <3

-Johanna-

JOULUVIIRI

Nyt on taas silputtu neuleita. Tälläi pimeenä aikana kaikki neulepinnat on entistä ihastuttavampia ja oikein kutsuu tekijää. 

Mulla on neuleita aika paljon varastossa... plokkasin nyt joulutunnelmiin harmaata ja valkosta neulepaitaa seuraavaan hommaan. Harmaa paita on perintöä veteraanilta ja valkoinen on tyttären vanha, vähän kimallustakin sisältävä neule. 

Mä olen kattellu, että noi erilaiset viirinauhat on koristeena aikas hienoja. Näistä neuleista olis nyt tarkotus tehdä semmosia. 

Tein paperista kaavan ja sitte vaan leikkaamaan. 

Ensin resori irti.

Siinä suurinpiirtein leikatut mallit.

Paloihin tukikangas taakse, ja viimeistelyleikkaus.

Harmaisiin viireihin tein huopatilkuista valkoisia sydämiä ja valkoisiin viireihin harmaasta neuleesta samanlaisia.

Vähän liimaa tueksi ja vielä punainen tikkaus. kaikkiin sydämiin tein punaisesta huovasta kirjaimet, josta muodostuisi viiriketjuun sana JOULU.

Pieniä hopeahiutaleita koristeeksi. Ompelin käsin viireihin nauhakujat, joista sitten pujottelin punaista silkkinauhaa ja punaisia puuhelmiä.

Harmaisiin valkoiset pellavarusetit.

Ja tällaset viirinauhat niistä neulepaidoista sitten tuli :-) 

Kolmas nauha valmistui samalla tyylillä vanhasta softshell takista, jossa oli ihana neulemainen pinta. Takista oli vetskari rikki, mutta kangas muuten hyvässä kunnossa.  

Tähän koristeeksi pieniä kulkusia.

Ja näin hän on valmis.

Tämmösiä joulusia tähän väliin :-)  

Hei nyt sais kyllä nää kelit vähän parantua... ei oikee enää riitä kynttilätkään piristämään tätä harmautta. No, ei vaivuta epätoivoon. Meillä ainakin koira nauttii kuralätäköistä täysin rinnoin... pitäis vissiin ottaa itekkin mallia eikä mutista :-)  ihanaa viikkoa sulle, ja kiva kun poikkesit <3

-Johanna-

TOSI KIERRÄTYSTÄ

Terve vaan. Keli on taas ihan niinku perus Suomen marraskuussa, eli vettä vihmoo pitkin vanhojen ikkunaparkojen aaltoilevia laseja. No, mut turha sitä ny on valitella... vetää verhot kiinni ni ei haittaa yhtään. 

Meikäläinen on pönöttänyt sisätiloissa muutenkin nyt ahkerasti. 

Ulkorakennuksen laajennusprojekti jatkuu ensi vuonna ja nyt on siivoiltu paikat talvea varten. Hommasta jäi erilaisia styrox ja finnfoam paloja joita isäntä toi tyrkylle, jotta saiskos niistä jotain värkättyä. Me kun ollaan ihan näillä näppäimillä taaperrettu 18 vuotta yhtä matkaa, niin kyllä tuo on jo hyvin oppinu kysymään, että onko tarvetta ennen kun roskiin mitään heittää :-D  

Näistä paloista saa loistavia pohjia kransseille.

Harpilla vaan rinkulat levyihin ja sahaamaan.

Sitten vähän lisää rakennusjämiä. päälystin nimittäin kokeeksi toisen rinkulan ekovillalla, jota myös tuolta työmaan nurkista löytyi. Tää on mun suosikki. 

Näin on kaksi pohjaa valmiina. 

Päälysteeksi päätin valmistaa kananmunakennoista ruusuja...eli ihan niinku sytykeruusuja, mutta ei kumminkaan. Nämä terälehdet liimasin paikoilleen, toisin kun sytykeruusuja tehdessä

Sitten kuumaliimalla ruusuja kiinnittämään. Melkonen kuorma muuten tarvittiinkin, että sai nämä täytettyä, huh huh. Tämä kuvan kranssi on nyt se ilman villapohjaa oleva versio.

Sitten ruusuihin valkoinen maalihuntu. Ei muuten ota suhumaali kennoon kiinni, niin huokonen pinta on. sen sijaan likan huoneen rempasta jäänyttä katto/seinämaalia pystyi tässä käyttämään loistavasti.

...näin. lisukkeeksi pieniä lumipalleroita ja glitteriä. kranssin kuivuttua lisäsin vielä kirkkaan helminauhan ja valkoisen rusetin.

Kokeilin myös valot laittaa tähän ympärille. Tosi kiva, vaikka kuva on nyt aika huono.

Sitte se toinen...

Tähän versioon tuli lisukkeeksi käpyjä.

Ja sama maali-glitterikuorrutus

Jostain löytyi pätkä vanhaa rottinkituolin suiroa. se sopii nyt hyvin tähän käpyjen henkeen.

Kas näin. pellavanarurusetti vielä hatuksi :-)

Siinä vielä likikuva. Nämähän tietysti on ihan vaan sisätiloihin soveltuvia kransseja, vaikka osa kuvista onkin ulkona räpsästy. Valot vaan pakkaa sisällä niin vääristämään tota väritystä.

Näistä tuli kyllä aika ihania <3 kova työ, mutta palkitseva. Siitä tulee kyllä huippufiilis kun saa roskista tehtyä jotain kaunista. Näissä tiivisty se tosi kierrätys. Nauhat ja muut koristuksetkin siis lahjoituksia, kirppislöytöjä tai jostain purettuja.

Mä keitin ehtoon iloks vielä vadelmavispipuuroa. sitä nyt maistelemaan... Rentoa loppuviikkoa kaikille <3

-Johanna-

MÄÄ <3 PINKKI

Tohistamiset jatkuu...juu ja kyllä, käsi oirii edelleen. Tosin aavistuksen jo paremmassa hantissa, että ehkä tästä vielä toimiva käpälä tulee. 

En tiiä montako kertaa oon tän sanonu, mut sanon taas, että mää sit tykkään noista kävyistä. niistä saa kyllä vaikka mitä aikaseks. Ne on kyllä taas yks semmonen luonnon lahja käsityöihmisille :-) 

Tää seuraava idis ei silti kyllä lähteny kävyistä, vaan yhdestä laatikonpohjalöydöstä niinko niin monet muutkin idikset :-) Olin joskus valmistanu silkkimassasta tommosia nudepalleroita. Kuollaksenikaan en muista mikä ihmeen tarkotus on näilläkin aikanaan mahtanu olla, mut nyt niistä tuli heti mieleen pienet päät... vailla kasvoja. Tuikkasin tussinkärjellä eloa palleroihin ja suunnittelu eteni. 

Niii...mulla oli nyt noita päitä 8kpl.

Varastosta löyty myös rikkoontunut joulukranssi, josta pelastin valkoseksi suihkastuja käpyjä. jotenkin mulle ei nyt riittäny toi valkonen alkuunkaan. Eli ei ihan perus enkeleitä nyt tähän väliin kiitos, vaan halusin näille tuleville päille jotain vähän säväyttävämpää jatkoksi. Mä tahdon näistä keijuja! Pinkki ja vaaleenpunanen on mun yhdet lempparit kaikissa koristuksissa. Sitä siis näihinkin sekottelemaan.
Nyt kaikki asiantuntijat ja muut fiksut hypätkää tämä yli ja siirtykää seuraavaan kappaleeseen, mä meinaan nyt kerron miten sekotin värin :-) ... ja se ei varmastikaan ole millään muotoa oikeaoppista, mutta sävystä tuli ihana ja se kelpaa mulle :-) tämä miksaus on nimittäin tehty kermanvaaleasta akryylimaalista ja pinkistä silkkiväristä. Tätä ihanaa karkkiväriä tupsuttelin käpyihin sinne tänne.

No nii, nyt ois sitte pinkkejä käpyjä. vähän bling blingiä vielä ja lisää pinkkiä...meinaan glitteriä :-) 

Nyt ois sitte pinkkejä käpyjä ja kaljuja päitä. kai niille keijuille tarttis jotkut kutritkin päähän saada... Tähän hommaan sopi hyvin tyttären aikoinaan parturoiman barbien jouhet.

 Ja nyt ei tehdäkkään mitään kultakutreja, vaan kuparin hohtosia daameja. Mäkin tunnen ainakin yhden ihanan punapään ihan tästä maailmasta :-)  jos näihin teoksiin saisi edes ripauksen sitä samaa valoa, olisi päivä aina pelastettu kun näitä katsoo <3

Noin...

Valkoiset höyhenet siiviksi ja valmista :-) pujotin valkoisen puuvillalangan keskelle päätä lenksuksi, jotta keijun saa roikkumaan vaikka kuusen oksalle. 

Näitä kun tuli 8, niin ajattelin tehdä niistä kaksi lahjapakkausta. kavereiksi pujotin satiininauhaan (vaaleanpunainen tottakai) "dimangeja". 

Vanha suklaarasia saisi toimia lahjarasiana.

...päälle suhaus kullanväristä spraymaalia.

Sitten rasian vuoraus pinkillä tyllillä, joka on peräisin vanhasta sänkykatoksesta. rasian pohjalle laitoin rakennushommista jäänyttä ekovillaa pehmikkeeksi. 

Tää ekovilla on muuten mahtavaa tavaraa. suosittelen.

Sitten punapäät ja dimangit rasiaan... nii ja laitoin sinne myös helmillä koristellun tähden, jonka on yksi taitava käsityötaituri valmistanut  :-)

... sellofaani päälle. Ja jokainen keijujen ystävä tarvii myös kunnon koristukset paketin suulle :-)  ihan kiva pikku tuliainen tämä rasia. 

Notta sellasta touhua :-) 

Remonttikin etenee likan huoneessa... lattia valmistuu pikkuhiljaa. Toivottavasti kohta päästäisiin jo balanssiin tämänkin koohotuksen kanssa, nimittäin eteisen pöytäkin näyttää tältä 

Ei silti, ihan sulassa sovussa näyttää postit, hiomahiiri, pakkelilasta, tyttären harja ja victoria's secretin tuoksu olevan...hoh hoijaa. Terveisiä kahjolasta :-D 

Kiva kun piipahdit, värkkäilemisiin <3

-Johanna-