MELKEIN MILJOONA RUUSUA

Koira on märkä niinku tiskirätti. Se on kyllä tuo märän labradorin löyhkä semmonen, mitä ei oikein peitä edes aamukahvin tuoksukaan. Silti en vaihtais tuon lämmintä lehmänhönkää puhisevan löyhkääjän kuonoa reidelläni mihinkään muuhun <3  Aamunen niittykirmaus on siis suoritettu ja märkää oli. 

Syksyn heitti myös sisätiloihin tässä muutama päivä sitten, kun kaivoin esille yhdet tärkeimmistä aarteistani.

Nämä sieniverhot olen joskus vuosia sitten löytänyt kirppikseltä ihan puoli ilmaseksi. Ne on kyllä niin valtavan ihanat että! Alkujaan näitä oli 2 sivuverhoa, ja muokkasin niistä sitten 4 , kun meillä keittiössä 2 ikkunaa. Paavokin selvästi rakastaa näitä, kun heti tuli sohvalle nautiskelemaan  :-D 

Sitten iski taas vimma koota muutama nipsupussukka kasaan. Se inspis lähtee aina jostain pienestä kankaanklapusta, ihan niinko nytkin. 

Siinä taas plokkasin laatikoita ja löysin yhden laatikon johon olin koonnut erilaisia pieniä ruusukankaita. Ne on jotenkin niin mahdottoman kauniita ja herkkiä. Pakko siinä nyt oli sitte muutama nipsu kaivaa esille ja surauttaa pari ruususta pussukkaa...vaikka nyt syksyn kunniaksi...tai jotain  :-) 

Vermeet kasaan ja kaavaa suunnittelemaan. Ihan vapaalla kädellä näitä piirtelen ja testailen, eli mitään valmiita kaavoja ei ole käytössä. Nipsun pituus tässä nyt se 15cm ja pussin kooksi muodostui 18x22cm. Pitsit ja napit kuuluu tottakai ruusujen kanssa käsi käteen. Vuorikankaiksi valikoitui ruskea ja vaaleanpunainen lakanakangas. 

Kun pussiosat olivat kaikki valmiit, tein sarjatyönä nipsujen ompelut.

Aunekin tuli viereen henkiseksi tueksi hurisemaan :-)  

 Pakko laittaa ihan lähikuva näistä aarteista...Tähän pussukkaan valikoitui ihanat siniset kukkanapit, jotka ovat peräisin niiltä ajoilta kun oli vielä ihan ok syödä sianlihaa ja voita. Nappien kiinnitysreiätkin ovat ihan just semmoset ihanan epäsymmetriset. Kyllä kaikki epätäydellinen vaan on niin täydellistä <3 

Ja tällasia niistä tuli...

Tämä ruskeansävyinen kaunotar valmistui vanhasta verhokapasta. Pitsi on jostain lahjoituksena saatu pätkä ja napit myös tooooosi vanhoja.

Vihreä ruusutarha on myös vanhaa verhoa. Pitsin alkuperä hämärän peitossa. Napit kirppislöytöjä.

Tämä vaaleansininen herkkis on oma lempparini. Kangas vanhaa tyynyliinaa. Pitsi on edesmenneen mummuni virkkaama ja ollut mökillä saunan verhojen helmassa. Hienosti on säilynyt vuosikymmeniä.

Ja tämä ruusuraita on vanhaa sivuverhoa...Muistaakseni isännän mummulta saatu. Ihana kuosi kertakaikkiaan. Pitsinpätkä myös joltain ihanalta saatu. Ja nuo napit on kyllä niin helmet <3

Vimppana tämä pöytäliinasta värkätty ruusunen. Virkattu kukka on löytö veteraanin lahjoittamasta lankakokoelmasta <3 ja päälystetty nappi samasta osoitteesta. 

Semmosia pussukoita tänään... 

Hei kohta saa alkaa kantamaan puita pirttiin ja alotella lämmityshommat. Se on jännä juttu, kun sekin tuntuu niin kivalta touhulta näin syksyllä, mutta kun muutaman kuukauden on sitäkin puurallia harrastanut, nii toivoo kyllä ettei tarttis klapeja nähdäkään :-D 

Pirteetä viikkoa sulle, palaillaan... <3

-Johanna-

PEHMEIT

Me ruvettiin likan kans vihdosta viimen käynnistelemään hänen huoneensa remppaa (minkä aloitus on kuulemma kestänyt ihan "SIKAKAUAN"). Ongelmia on tämän homman käynnistämisessä eniten aiheuttanut ehkä kevyt ahdistus tavaroiden siirtämisestä uuteen paikkaan. Nimittäin tyttären tuleva huone on lattiasta kattoon täynnä meikäläisen kankaita, lankoja, helmiä, papereita, maaleja ym. käsityöhärpäkettä. Huh huh... ei auta kun ryhtyä tuumasta toimeen. 

Muutama kangaslaatikko tuli jo plokattua ja yhdestä löytyi unohdettu pikkutilkkujen ihana maailma. Siinä sit saatto vahingossa käydä niin, että kesken plokkausurakan innostuin ompelemaan muutaman pehmoavaimenperän...siis ihan vaan että sain vähän tilkkujen määrää pienemmäksi...ei muuten...tietenkään :-D . 

Eli pieniä pussukoita, jotka täytin vanulla.

 ... Näin. Sitten suut kiinni ja lenksut paikoilleen.

Siinä niitä muutama valmis :-)  kivaa hommaa siivouksen välttämiseksi...ja muutenkin  ;-) 

No, pakko sitä plokkausta oli vielä jatkaa. Pitsiliinalootasta löytyi myös yksi kovia kokenut pellava-aarre. 

Mummun vanha toppi saisi tästä vähän eloa itseensä. 

Beige basic-toppi uudistui kivasti tällä liinalla, eikä haitannut yhtään liinan revennyt reuna.

Ompelin rikkinäisen kohdan käsin, jottei se lähde riistymään. Käsin myös liinan kiinnityksen suoritin.

Ja kas näin...uusi toppi käyttöön. Taas tuli väisteltyä plokkaus/raivaus/siivous hommia tämän työn ajan tehokkaasti :-D

Pihahommat ei ole sitte kiinnostanu yhtään. Vähän santaa on kärräilty ja pojan futismaalin verkko tuli myös korjattua... sitte viimein. Kuvat kertokoon puolestaan miksi tämä homma otti odotettua PALJON enemmän aikaa... hoh hoijaa...

Nii... se meidän ulkorakennuksen laajennuskin etenee. Laitetaas nyt siitäkin kuvaa pitkästä aikaa :-)

... Melkosta käsityötä tämäkin vaatii, että 40-luvulla pykättyyn tönöön saadaan uutta kylkeen. Onneksi on asiantuntijoita, jotka osaa hommansa.

Lämpöistä syysiltojen hehkua sinne ja kiva kun piipahdit <3

-Johanna-

AISTIELÄMYKSIÄ

Ootteko koskaan tuoksutellut sateen jälkeisen auringonpaisteen hellimiä, kypsyviä omenoita? Tämä on sellanen elämys mikä jokasen tulisi joskus kokea. Meikäläisen pensasmustikat asustaa omppupuun alla ja niitä mustikoita poimiessa sain nauttia tästä ihanasta omenaterapiasta. Syksy on kyllä niin ihanaa aikaa <3

Aistielämyksiä on koettu myös monessa muussa muodossa.
Meikäläisen vanhemmat ovat tehneet tässä taannoin saunarempan ja vaikka en sähkösaunan kannattaja olekaan, niin siitä saunasta kyllä tulee hyvät löylyt :-)  Lieneekö yksi syy isän entisöimät puutarhatontut, jotka asuvat nyt saunassa. Tämä on niin kiva tuunaus, että laittelen senkin nyt tänne vaikkei se omaa käsialaani olekaan.
Aika monen puutarhasta tai muuten vaan pihamaalta varmaan löytyy auringon ja sateen teilaamia tonttuparkoja. Jos ei ole maalien kanssa nyprääjä, niin tontuille voi antaa uuden elämän sutimalla ne saumauslaastilla uuteen uskoon. Mun makuun on oikein ihania nuo karumman harmaat tonttu-ukkelit ja sopii saunakavereiksikin oikein hyvin :-)

Simppeli ja nopea homma.

Siellä he ihan omalla hyllyllään nököttää. Kuva vähän huono, mutta koittakaa saada selkoa.

No, oon mä jotain itekkin vähän hääräillyt. Nyt tuli kokeiltua vielä vähän erilaista kierrätystakkia ja reilummalla 44 koolla.
Tähän kokeiluun valikoitui sinipohjainen kukkakangas ja sen kaveriksi yksivärinen sininen.

Löysin vanhan takkikaavan, jota korjailin tähän käyttöön sopivaksi lisäämällä leikkauksia eteen ja taakse ja vähän sinne sun tänne. 

Tämä kukkakangas on kaiketi ollut joku verhokangas...ehkä...? Sininen on lahjoituksena saatua paksuhkoa puuvillasekoitetta. 

Tasku sai pitsiä päälleen. Tämäkin liina on vanha.

 Sivuissa helmassa kiristysnauhat. Nämä nauhat ovat peräisin vanhojen tuolinpäälisten kiinnitysnauhoista.

Selässä myös solmittava kiristysnauha.

Vetskari, tuulilista ja tarrat...
Valkoinen vuorikangas on jälleen kerran konttilöytö.

Valmis takki takaa...

...ja edestä...

Semmonen syksyn kukkateos :-) 

Lauantaina päästiin taas nauttimaan Nokialla Ylis'sfestareiden mahtavasta tunnelmasta avustushommien merkeissä. Ei haitannut pikku sateenpirskeet, kun on huippuporukalla liikkeellä.Taas on monta ikimuistoista hetkeä taltioitu muistojen arkistoihin :-) <3 

Syksyisiä suunnitelmia ja aistikasta viikkoa sinulle <3 

-Johanna- 

PAKKOLOMA

Kun on kauheesti tekemistä ja semmonen pahalaatunen "tarttis-tauti" on päällänsä, nii siihen vaaditaan joku stoppi mikä pysäyttää edes hetkeks. Meillä näitä lomantarpeen ennusmerkkejä tuli sekä isännälle, että meikäläiselle samana päivänä. Sillon aamuhommat alko näin... 

Ukko lähti pihalle hommiin ja alkajaisiks huomas, että kissa oli oksentanu hitsausmaskin sisälle ja siinä sivussa myös kintaitten päälle (ihan hyvä tsäkä sinänsä että huomas ennen kun päähänsä ton kapistuksen sovitti). Kai siinä oli yön tunteina mutusteltu joku vesirotta tuolta ojalta, ja aamuyöstä päätetty tyhjentää ylimääräset parempaan säilöön... eli tohon maskiin. Täytyy sanoa, etten oo hetkeen nauranu yhtä paljon :-D. Ystäväni sanoja lainatakseni, kyllä lemmikit on rentouttavia :-D.

 No, mutta hymy hyyty kyllä melko pian, kun alotin omat hommat... saumuri hienosti hollilla ja enää piti joku kankaan klappu nostaa lattialta... juu kyl nostinkin, mut samalla mun hiukset takertu saumurin langanohjaimeen (tai mikä se korkee antenni on). Mitä enemmän riuhdoin, sitä piukemmassa pää oli... ei muuta kun huutamaan kakarat apuun. Ei siitä silti apua paljon ollu, kun oli ne langatkin sotkeutunu hiusten joukkoon. Raakasti vaan repien loppujen lopuksi siitä pää irtosi...ja hiukset. Nyt nauro enää lapset. 

Kuvassa jo siistitty versio karvatollosta. 

...sinä päivänä ei ommeltu... eikä hitsattu. Selvästi merkit osotti, että nyt tarttis vähän stopata välillä. Pakkolomalle mars! Onneksi päästiin seuraavana viikonloppuna järvelle anopin poppoon kanssa latautumaan. Tuli kyllä tarpeeseen.

Yksi pikkuprojekti tuossa tuli kasattua tuunausrintamalla... 

Olen saanut tämmösen pikkulaukun pelastettua roskakuormatuomiolta... 

Päälinen on jotain nahkajäljitelmää, joka oli "sulanut" ihan tahmaksi vuosien saatossa.

Laukun malli on ihana. Nipsulukko ehjä ja siisti. Pientä ajan patinaa, mitä tämän ikäsellä laukulla jo täytyykin olla.

Sisäosakin oli siisti ja ehjä.

Tähän päälisen tahmapintaan ajattelin kokeilla decoupake tekniikkaa. Olen saanut vinon pinon ihan mahdottoman upeita servettejä lahjoituksena, suurkiitos niistä :-)  tähän valikoitui tyttären ehdotuksesta ruusukuvio. Pinta sai jäädä tarkoituksella särölle, ajan patinaa kuvaamaan.  Lopuksi liimasin päälle pinkin rusetin. 

Perheen teini tämän nipsusen sitten omi itelleen kynsilakkojen säilytykseen. Ihme kyllä, kun meidän mieltymykset pakkaa pahasti yleensä menemään ristiin :-D.  Olen tyytyväinen. Laukku sai uuden elämän roskalavan sijaan, ja siitä tuli kyllä aikas söpönen. 

Meikäläinen lomailee nyt pari viikkoa parhaalla mahdollisella tavalla, eli töissä vammaistyön puolella :-) mahtavia tyyppejä ja yllätyksiä riittää joka päivälle :-) kyllä tässä silti ehtii vielä kotonakin jotain värkkäillä, että palataanpa asiaan taas pikapuoliin... ellei olla jääty saumuriin tai muihin härveleihin jumiin ;-)  HEIPPA <3

-Johanna-